Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, psyykkistä sekä fyysistä riippuvuutta aiheuttava sairaus. Alkoholismiin sairastuneella on pakonomainen tarve käyttää alkoholia ja juominen jatkuu haitoista huolimatta.
Alkoholiriippuvuus on WHO:n ja THL:n tunnustama sairaus. Se on myös merkittävä riskitekijä lukuisille muille sairauksille, kuten maksasairauksille, syöville, sydän- ja verisuoniongelmille sekä mielenterveyden häiriöille.
- Mikä: Alkoholismi on krooninen sairaus, jossa alkoholin käyttö muuttuu pakonomaiseksi.
- Syy: Runsas alkoholikäyttö, geneettiset tekijät, elinympäristö.
- Oireet: Kontrollin menetys, salailu, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja jatkaminen haitoista huolimatta.
- Miten toimia: Tunnista tilanne ja hae apua.
Huom: Alkoholista.fi on tuotettu puhtaasti informatiiviseen tarkoitukseen eikä sisältöämme tule tulkita lääketieteellisenä neuvona.
Mitä alkoholismi on?
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus, jossa ihmisen suhde alkoholiin muuttuu hallitsemattomaksi. Alkoholismissa juominen ei enää ole ihmisen omasta tahdosta kiinni, vaan ilman alkoholia olo muuttuu sietämättömäksi.
Alkoholismin edetessä alkoholin käyttö muuttuu nautinnon hakemisesta ja hauskanpidosta pakkotilaksi, jossa pyritään pitämään vieroitusoireet ja paha olo loitolla.
Virallisen tautiluokituksen mukaan alkoholiriippuvuuden diagnosoiminen fysiologisiin ja käyttäytymiseen liittyviin tunnusmerkkeihin. Näitä ovat muun muassa voimakas himo alkoholiin, kyvyttömyys hallita juomisen aloittamista, määrää tai lopettamista sekä fyysiset vieroitusoireet.
Tyypillistä alkoholismille on toleranssin kasvu, kun keho vaatii jatkuvasti suurempia alkoholimääriä saman vaikutuksen saavuttamiseksi.
Onko alkoholismi sairaus?
Kyllä, alkoholismi on virallisesti luokiteltu sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO ja suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä määrittelevät alkoholiriippuvuuden lääketieteelliseksi oireyhtymäksi. Alkoholismi vaatii hoitoa siinä missä mikä tahansa muukin sairaus.
Onko alkoholismi perinnöllinen?
Kyllä, alkoholismi voi myös osittain perinnöllistä ja alttius voi siirtyy geeneissä sukupolvelta toiselle. Tilastollinen riski sairastua on huomattavasti väestön keskiarvoa korkeampi, mikäli lähisuvussa esiintyy alkoholismia.
Geenit luovat kuitenkin vain biologisen taipumuksen. Ympäristötekijät, elämäntilanteet ja elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti alkoholiriippuvuuden puhkeamiseen.
Mikä alkoholismin aiheuttaa?
Alkoholismi on aina monitekijäinen sairaus, joka kehittyy perimän, elinympäristön, psykologisten tekijöiden sekä pitkään jatkuneen alkoholinkäytön yhteisvaikutuksesta.
Osan sairastumisesta selittävät perinnölliset tekijät, sillä geenien on todettu osaltaan vaikuttavan sairastumiseen. Mikäli ihmisen lähisuvussa esiintyy alkoholiriippuvuutta, fysiologinen herkkyys riippuvuudelle on tilastollisesti suurempi.
Biologisen alttiuden rinnalla alkoholismia ajavat psykologiset syyt ja henkilön oma historia. Riippuvuuden alussa alkoholia käytetään usein keinona lievittää stressiä, ahdistusta, masennusta tai taustalla vaikuttavia mielenterveysongelmia.
Niin ikään varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset, turvattomuus ja käsittelemättömät kriisit lisäävät riskiä turvautua alkoholiin aikuisena.
Alkoholiriippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat myös sosiaaliset tekijät. Kulttuuri, jossa runsas ja säännöllinen alkoholinkäyttö on sosiaalisesti hyväksyttyä altistaa helpommin riskirajoja ylittävälle juomiselle.
Lopulta ratkaisevaksi tekijäksi nousevat pitkäaikaisen juomisen aiheuttamat muutokset aivoissa. Kun alkoholia käytetään runsaasti ja toistuvasti, aivojen luonnollinen palkitsemisjärjestelmä ja mielihyvähormonien (kuten dopamiinin) eritys muuttuvat. Aivot tottuvat keinotekoiseen stimulaatioon ja oppivat vaatimaan alkoholia toimiakseen.
Tässä vaiheessa kontrolli juomisesta katoaa, ja alkoholinkäytöstä tulee fysiologisen tason pakkomielle.
Lue artikkelimme:
Alkoholismin vaiheet
Alkoholiriippuvuus ei kehity hetkessä vaan se on tyypillisesti vuosien mittainen etenevä prosessi. Sairauden kehitys voidaan jakaa karkeasti alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen.
Alkuvaihe
Alkuvaiheessa alkoholinkäyttö näyttää ulospäin tavalliselta ja sosiaalisesti hyväksytyltä, mutta alkoholin rooli muuttuu salakavalasti viihteestä työkaluksi.
Alkoholia aletaan käyttää säännöllisesti tunteiden ja olotilojen säätelyyn, kuten rentoutumiseen stressaavan työpäivän jälkeen, nukahtamisvaikeuksiin tai sosiaalisen jännityksen lievittämiseen.
Tämän vaiheen merkittävin fysiologinen tunnusmerkki on toleranssin kasvu: elimistö totuttuu alkoholiin, jolloin saman humalatilan tai rentoutuksen saavuttaminen vaatii jatkuvasti suurempia annosmääriä.
Keskivaihe
Keskivaiheessa alkoholinkäytön hallinta pettää yhä useammin ja määrät kasvavat. Juomisen aloittamista tai lopettamista ei pystytä enää kontrolloimaan ja ”yksi olut” muuttuu pitkäksi juomaputkeksi.
Fysiologisella tasolla alkavat näkyä ensimmäiset selkeät vieroitusoireet, kuten aamuöinen heräily, tärinä, hikoilu ja ahdistus, joita lievitetään ottamalla tasoittavia alkoholiannoksia.
Sairauden seuraukset alkavat näkyä konkreettisesti muistikatkoina, poissaoloina työstä tai opiskelusta sekä jännitteinä perhe- ja ihmissuhteissa.
Myöhäisvaihe
Myöhäisvaiheessa alkoholi hallitsee elämää. Ihmisen arki, talous ja ajatukset pyörivät alkoholin ympärillä. Sosiaaliset suhteet, harrastukset ja kyky huolehtia perushygieniasta sekä ravinnosta väistyvät juomisen tieltä.
Vieroitusoireet ovat hengenvaarallisia (kuten kouristuskohtaukset tai delirium) ja keho on jatkuvassa myrkytystilassa. Pitkäaikaisen suurkulutuksen seuraukset tulevat pysyviksi ja ilmenevät elinvaurioina, kuten maksakirroosina, haimatulehduksina, sydänsairauksina sekä alkoholidementiana.
Lue artikkelimme:
Alkoholiriippuvuuden oireet
Alkoholiriippuvuuden oireet vaihtelevat yksilöllisesti, sillä sairaus ei näytä kaikilla samalta. Osa alkoholisteista juo tasaisesti päivittäin, toisilla sairaus ilmenee hallitsemattomina juomaputkina.
Psyykkiset ja käyttäytymisoireet
Alkoholiriippuvuuden psyykkiset oireet liittyvät ennen kaikkea kontrollin menetykseen, pakonomaiseen tarpeeseen ja käyttäytymisen muutoksiin. Tyypillinen oire on juomisen jatkuva salailu, pullojen piilottelu ja asian vähättely. Alkoholia aletaan pitää välttämättömänä ehtona rentoutumiselle tai tunteiden käsittelylle.
Kun alkoholia ei ole saatavilla, oireina esiintyy voimakasta ärtyneisyyttä, levottomuutta ja henkistä himoa. Käyttäytymistasolla riippuvuus näkyy rikottuina lupauksina juomisen vähentämisestä tai lopettamisesta
Sosiaaliset suhteet, perhe-elämä ja työvelvoitteet alkavat kärsiä juomisen takia ja alkoholin käyttöä jatketaan näistä ongelmista huolimatta.
Fyysiset oireet ja testit
Sairauden edetessä alkoholi jättää pysyvät fyysiset jälkensä kehoon ja oireet muuttuvat näkyviksi. Tyypillisiä ulkoisia merkkejä ovat kasvojen turvotus, ihon punoitus ja verestävät silmät.
Kun elimistön alkoholipitoisuus laskee, vieroitusoireet käynnistyvät käsien vapinana, kylmähikenä, sydämentykytyksenä, pahoinvointina ja ahdistuksena. Oireet väistyvät vasta, kun elimistö saa uuden alkoholiannoksen.
Samaan aikaan toleranssin kasvu vaimentaa alkoholin tuottamaa mielihyvää, jolloin keho vaatii yhä suurempia määriä toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Alkoholinkäytön aiheuttama fysiologinen kuormitus voidaan todeta tarkasti myös verikokeilla, joissa seurataan erityisesti maksan toimintaa ja punasoluja. Herkin merkki runsaasta alkoholinkäytöstä on gammaglutamyylitransferaasi- eli GGT-arvon kohoaminen, joka heijastaa maksasolujen ärsytystilaa.
Vielä spesifimpi alkoholiriippuvuuden mittari on CDT (desialotransferriini), joka nousee runsaan alkoholinkäytön jatkuttua vähintään muutaman viikon ajan.
Lue artikkelimme:
Alkoholismin hoito
Alkoholismin hoitovaihtoehtoja on useampia, eikä yhtä ainoaa oikeaa reittiä ole. Sopiva lähestymistapa riippuu riippuvuuden vakavuudesta ja henkilön omasta elämäntilanteesta.
| Hoitomuoto | Mitä? | Kenelle? |
|---|---|---|
| Lääkehoito | Antabus, Naltreksoni, lääkärin valvonnassa | Vieroituksen tueksi tai retkahduksen ehkäisyyn |
| Katkaisuhoito | Sairaala- tai avohoito, valvottu vieroitus | Vakava riippuvuus, fyysisiä vieroitusoireita |
| Minnesota-hoito | Laitoshoito, noin 28 päivän ohjelma | Vaikea alkoholismi, laitosympäristö |
| Psykoterapia | Kognitiivis-behavioraalinen terapia | Psyykkinen riippuvuus, alitajuiset uskomukset |
| AA / vertaistuki | 12 askeleen ohjelma, ryhmätuki | Yhteisöllisyydestä voimaa hakeville |
| Omaehtoinen lopettaminen | Tietopohjainen menetelmä | Lievät tapaukset |
Lievästä alkoholiriippuvuudesta voi toipua myös itse. Tietoon ja ymmärrykseen perustuva lähestymistapa on auttanut monia pääsemään irti juomisesta ilman ulkopuolista apua.
Kuitenkin vaikeassa alkoholismissa, jossa esiintyy fyysisiä vieroitusoireita kuten vapinaa, kouristuksia tai harha-aistimuksia, omaehtoinen lopettaminen voi olla hengenvaarallista.
Mikä on alkoholiongelman raja?
Alkoholiongelman raja ei ole vain juomien määrä, vaan ennen kaikkea miten juominen vaikuttaa arkeesi ja minkälaisia terveyshaittoja se sinulle aiheuttaa.
THL suosittelee, että naiset eivät joisi yli 7 annosta viikossa ja miehet yli 14 annosta viikossa. Yhden annoksen määritelmä on 12 grammaa puhdasta alkoholia: yksi 33 cl:n olut (4,5 %), yksi 12 cl:n viinilasi tai yksi 4 cl:n viina-annos.
| Käyttötaso | Kuvaus | Mitä tämä tarkoittaa |
|---|---|---|
| Kohtalainen | Naisilla enintään 7, miehillä enintään 14 annosta viikossa | Ei välitöntä terveysvaaraa, ns. kohtuukäyttöä |
| Riskikäyttö | Yli THL:n suositeltujen rajojen tai kerralla paljon | Haittojen todennäköisyys kasvaa selvästi |
| Haitallinen | Selkeitä haittoja: terveys, työ, ihmissuhteet | Ammattiapua suositellaan |
| Riippuvuus | DSM-5 tai ICD-10 kriteerit täyttyvät, kontrolli menetetty | Ammattilaisen apu välttämätöntä |
Nämä rajat ovat kuitenkin erittäin suuntaa-antavia. Myös määrärajojen alapuolella voi olla ongelma, jos juominen hallitsee ajatuksiasi tai toimintaasi.
Alkoholismi Suomessa
Alkoholiongelmat ovat Suomessa erittäin yleisiä. THL:n tilastojen mukaan Suomessa kuolee vuosittain noin 1 500–1 800 ihmistä alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja tapaturmiin.
Suomessa juodaan vuosittain jokaista täysi-ikäistä kohden noin 7-8 litraa puhdasta alkoholia, joskin viime vuosikymmeninä kulutus on laskenut etenkin nuorison osalta. Alkoholiongelman kanssa elää Suomessa satojatuhansittain ihmisiä, mutta vain pieni osa heistä hakee apua. Häpeä ja salailun kulttuuri ovat edelleen suuri este.
Läheisen alkoholiongelma – miten toimia?
Läheisen alkoholiongelma koskettaa koko perhettä. Mikäli sinulla on kumppani, vanhempi tai ystävä, jonka suhde alkoholiin huolestuttaa, et ole tilanteessa yksin.
Muutama konkreettinen lähtökohta:
- Ota asia puheeksi rauhallisessa hetkessä ja aina selvinpäin. Älä syytä.
- Aseta omat rajasi. Läheinen ei ole terapeutti eikä kaikkea pidä kestää.
- Älä ota vastuuta toisen juomisesta.
- Hakeudu itse tuen pariin tarvittaessa.
- Pakkohoito on mahdollista vain äärimmäisissä tilanteissa.
Lue artikkelimme:
Usein kysytyt kysymykset
Miten alkoholismi alkaa?
Alkoholismi alkaa usein huomaamattomasti sosiaalisen juomisen tai rentoutumisen kautta. Kun juominen muuttuu säännölliseksi, aivojen palkitsemisjärjestelmä alkaa sopeutua alkoholiin, mikä puolestaan johtaa toleranssin kasvuun ja hyvänolon tunteen saavuttamiseen tarvitaan yhä suurempia määriä alkoholia. Lopulta tapa muuttuu fyysiseksi ja psyykkiseksi riippuvuudeksi.
Mikä lasketaan alkoholismiksi?
Alkoholismiksi eli alkoholiriippuvuudeksi lasketaan tila, jossa alkoholinkäyttö on muuttunut pakonomaiseksi ja se aiheuttaa sosiaalisia, psyykkisiä tai fyysisiä haittoja. Virallisessa tautiluokituksessa kriteereinä pidetään voimakasta himoa ottaa alkoholia, vaikeutta hallita juomisen aloittamista tai lopettamista, vieroitusoireita, toleranssin kasvua sekä muiden asioiden laiminlyöntiä alkoholin vuoksi.
Milloin on alkoholiriippuvuus?
Alkoholiriippuvuudesta puhutaan silloin, kun juominen on muuttunut pakonomaiseksi eikä sen lopettaminen tai vähentäminen onnistu omasta tahdosta huolimatta. ICD-10-tautiluokituksen mukaan riippuvuuden merkkejä ovat voimakas himo alkoholille, vieroitusoireet, toleranssin kasvu sekä juomisen jatkuminen selkeistä haitoista huolimatta.
Mistä tunnistaa alkoholismin?
Alkoholismin tunnistaa usein siitä, että alkoholista tulee elämän keskiö ja juomisen ympärille alkaa muodostua salailua, valehtelua ja selittelyä. Tyypillisiä merkkejä ovat sovittujen määrien ylittyminen, alkoholittomien päivien epäonnistuminen, juominen yksin tai salaa, ärtyneisyys sekä juomisen jatkaminen vaikka se aiheuttaisi selkeitä ongelmia.
Kauanko alkoholiriippuvuus kestää?
Alkoholiriippuvuus on krooninen aivosairaus ja taipumus riippuvuuskäyttäytymiseen säilyy ihmisen aivoissa koko elämän ajan. Vaikka riippuvuuden oireet saadaan raittiuden avulla taltutettua ja ihminen voi elää tasapainoista elämää, sairaus voi aktivoitua uudelleen nopeasti alkoholinkäytön jatkuessa.
Miten pääsen eroon alkoholiriippuvuudesta?
Alkoholiriippuvuudesta pääsee eroon myöntämällä ongelman ja hakemalla rohkeasti ulkopuolista apua, sillä oma tahto riittää harvoin katkaisemaan syvän riippuvuuden. Tehokkaita keinoja ovat ammatillinen päihdekuntoutus, terapia, vertaistukiryhmät sekä julkisen A-klinikkapalvelut. Myös lääkehoito voi olla vaihtoehto.
Voiko alkoholismista parantua?
Alkoholismista ei voi parantua siinä mielessä, että ihminen voisi palata takaisin kohtuukäyttöön, sillä aivojen muistijälki riippuvuudesta säilyy. Alkoholismista voi kuitenkin toipua niin, että sairaus muuttuu oireettomaksi. Raittiuden myötä aivokemia, elintoiminnot ja elämänlaatu palautuvat.
Kauanko alkoholismista toipuminen kestää?
Toipuminen etenee yksilöllisesti, mutta suuntaviivoja on. Fyysiset vieroitusoireet hellittävät useimmilla viikon sisällä. Uni tasaantuu ja energia kasvaa muutamassa viikossa. Maksa-arvot alkavat normalisoitua kuukauden kohdalla. Puolen vuoden jälkeen kognitiiviset toiminnot ja mieliala ovat selvästi parantuneet. Keho ja mieli jatkavat palautumistaan vielä vuosien ajan, mutta arki alkaa tuntua normaalilta paljon aiemmin.
Mikä aiheuttaa alkoholismin?
Alkoholismi on yleensä useamman tekijän summa. Geneettiset tekijät luovat pohjan, psykologiset tekijät (trauma, ahdistus tai masennus) ruokkivat käyttöä ja sosiaalinen ympäristö normalisoi sitä. Keskeinen rooli on myös alitajuisilla uskomuksilla: alkoholia pidetään ratkaisuna stressiin, ahdistukseen tai sosiaalisiin tilanteisiin, vaikka se todellisuudessa vahvistaa näitä ongelmia.
Onko alkoholismi geneettinen?
Osittain kyllä. Tutkimusten mukaan geneettiset tekijät selittävät osan alkoholiriippuvuuden riskistä. Jos lähisuvussasi on alkoholismia, riskisi on keskimääräistä suurempi.
Miten alkoholidementia ilmenee?
Alkoholidementia ilmenee ensisijaisesti lähimuistin vakavana heikentymisenä, toiminnanohjauksen vaikeuksina, oppimiskyvyn heikkenemisenä ja persoonallisuuden muutoksina. Sairastuneen voi olla vaikea suunnitella arkeaan, tehdä päätöksiä tai muistaa äskettäin tapahtuneita asioita.
Voiko alkoholismin takia saada potkut?
Kyllä voi. Työnantajalla on oikeus purkaa työsuhde, jos alkoholin käyttö vaikuttaa olennaisesti työkykyyn tai työn suorittamiseen eikä tilanne korjaannu varoituksesta huolimatta. Käytännössä työnantajan odotetaan ensin tarjoavan mahdollisuutta hoitoon. Monilla työpaikoilla on käytössä varhaisen tuen malli, jonka kautta hoitoon pääsy on mahdollista ennen kuin tilanne etenee työsuhteen päättymiseen.
